Is not the place you want be..
Sen verran oli taas säätöä ja meininkiä. Ritu (nimi muutettu) aniliininpunaisissa asusteissaan ja nahkatasissa roikottaa surkeasti kättään ja rääkyy puhelimeen; " Älä v...u! Älä soita enää mulle! Etkö sä oo jo aiheuttanu tarpeeksi! V...u!x15)".
Toisella puolella käytävää on Pirre (nimi muutettu) tulossa lääkäriltä ja hoitaja yrittää häntä ohjata röntgeniin.
Pirre: "Mä meen röökille nyt!"
Hoitsu:" Ei ku nyt mennään röntgeniin.."
Pirre:"mä käyn ihan nopeesti röökillä ku edellisestä on niin kauan!"
Hoitsu:" Ei ku nyt mennään suorinta tietä röntgeniin ja sitten lääkärin pakeille."
Parivaljakko lähtee suuntaamaan kohti röntgeniä ja samalla hoitsu näyttää paikan mihin Pirre tulee sitten sen jälkeen odottamaan vuoroaan lääkärille. Tosin Pirre meinaa jäädä siihen jo nyt. Eikä todellakaan löydä tuota samaa paikkaa enää röntgenin jälkeen. Pirre koittaa kysyä apua, mutta ohimenevä hoitsu vaan jotain mumisee mennessään. Pirre suivaantuu ja kiroaa paikan palvelun sekä parkkeeraan rollaattorinsa - minnekäs muuallekaan kuin- keskelle käytävää. Ja jää höpisemään itsekseen ja tarkastelemaan lappusiaan.. (tais olla muutama nappi unohtunut ottaa aamulla tai sitten meni muutama liikaa).
Näiden välillä olen ehtinyt saada juttuseuraa Mummosta, joka tuli tekemään tuttavuutta ja kyselemään oliko walkerilla vaikea oppia kävelemään. Hänellä on kuulemma ollut molemmissa jaloissa vielä hetki sitten samanlaiset. Nythän odottaa lääkärin tuomiota olkavarrestaan. Ei kuulemma ihan tiedä mikä kädessä on, mutta kuvissa näkyi kolme viivaa, mutta hän ei niistä oikein ymmärrä. Oli kuulemma jo menossa leikkaukseen, mutta sitten passitettiinkin kotiin, kun on noita riskitekijöitä niin paljon. Reuma näytti ainakin jäytäneen Mummon jäseniä eikä ihan eilisen teeren pojasta ollut iän puolesta kysymys. Kovin huolissaan oli hän, että tähänkö nyt työura jää pesulassa.. (Itse oisin kuvitellut sen päättyneen jo n.20 vuotta sitten).
Lääkärille pääsin vain noin 45 minuutin odottelun jälkeen. Homma toimi miltei sisään-ulos-metodilla, mikä ei sinänsä minua haitannut. Haava tsekattiin, ei huomauttamista. Walkerista poistettiin muutama koroke, ihan ok. Otin askeleen penkille istumaan, EI ihan ok. Lääkäri lopetti sanelunsakin kesken ja totesi, että toi ei sitten oo sallittua eli ei kokopainolla varaamista jalalle!
Sallittua siis nyt varata puolella painolla jalalle. Ja sen kuvailu meni kuta kuinkin näin:
Lääkäri:" Jos painat 70 kg.... (vilkaisu muhun ja ilmeestä päätellen pikainen korjaus painoarvioon) vai 60 kg ? niin puolet siitä saat varata jalalle. (daa?! Sen verran osaan kyllä laskea) Käy vaikka vaaalla kokeilemassa, niin tiedät.."
Okei. Selkeä ohje siis. Mutta könkkäily ilman sauvoja on kielletty. Ellei sitten tää könkkäjalka oo edellä. Kantapäälle saa varata, mutta päkiälle on vielä turha yrittää. Valoa on tunnelin päässä kuitenkin näkyvissä ja kuulemma kesällä saattaa päästä jo hölkyttelemään.
Päivän paras oli kuitenkin vielä vasta tulossa: seuraava kontrolliaika. Kuinkas muutenkaan, kuin vappuaattona 14.15. Viettäkää vaan muut silloin taas vappuriehan julistusta Otaniemessä, niin mä odottelen vuoroani Töölön sairaalassa taas Ritujen ja Pirrejen seassa. Hip Hei!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti