Viikonlopun juoksentelut ja joogan arvaamaton vaikutus

Tosiaan tuli sitten juoksenneltua oikeastaan koko viikonloppu agilitykentillä. Sunnuntaina alkoi koirankin olemaan niin finaalissa, että ohjaaja onnistui olemaan sen edellä hyvissä ajoin.. No lonkkahan siitä taas sitten alkoi vihoittelemaan eikä kotimatka ollut lauantaina kaikista leppoisin ajaltava, kun puolessa välissä alkoi puutumus iskeä peräpäähän ja selkään. Kotiin kuitenkin päästiin. Edelleen on vähän hämärän peitossa miten ne Suomen ja maailman parhaat ohjaajat näyttää liikkuvan niin rauhallisesti ja hötkyilemättä siellä kentällä ?

Maanantaina oli vuorossa parin viikon tauon jälkeen jooga ja siellä sitten löytyikin venytettävää ja pinnistettävää. Parhaiten edelleenkin venyy takareidet, kun pitäisi käsiä saada lattiaan. Siihen voisi oikeastaan jäädä vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Kai se olis sallittua tehdä niin kotonakin, mutta toistaiseksi on jäänyt kotivenyttelyt aika minimiin..Tiikerinloikilla tehtiin punnerruksia ja kuinkas ollakaan, allejakin kiristi seuraavana päivänä! Ehkä siinäkin tuli vaihteeksi tehtyä jotain oikein. Jokin nyt paukkuu tällä kertaa toisessa lonkassa kuin tavallisesti, ehkä se virheasento alkaa pikkuhiljaa suoristua.

Edelleen on käymättä spinnaamassa taikka pumpissa, mutta josko nekin saisi ujutettu tämän viikon ohjelmaan..

Heräämisen sietämätön vaikeus

Sitä tää pimeys teettää. Aamulla ei meinaa päästä ylös sängystä ja vaikka ylös pääsisikin, niin oikeasti hereillä ei olla kuin vasta n. klo 16-17 ja siitä sitten eteenpäin iltavirkku häsääkin kaikkea mahdollista eikä nukkumaan pääse ennen 1. Huh huh. Eli pikkasen toi sisäinen kello tikittää väärää aikaa..
Nyt rytmi koitetaan kääntää oikeampaan wake up lightin avulla. Eli puoli tuntia ennen herätystä alkaa kellomasiina sitten pikku hiljaa tuuppaamaan valoa huoneeseen enenevässä määrin. Ekat aamut on ainakin ollu ihan positiivisia ja rytmiin päästy paremmin kiinni.. Taitaa siis toimia tuo vehje.

Ampumapainia ja muita vastoinkäymisiä..

Perjantaina kylmiä väreitä meni pitkin selkäpiitä, mutta ei muuta kuin Finrexiniä nassuun ja koirien kanssa kirmaamaan agilitykentälle. Torjuntaa ehkä suoritettiin hieman myös glögin ja terästyksen muodossakin. No ei tullu tautia ei.

Eli lauantaina suunnaksi sitten sählykentät! Eka peli olikin ihan kivaa touhua ja ehkä jo salibandyn näköistäkin. Siitä voitto kotiin lukemin 4-2. Toinen peli olikin sitten jotain ihan muuta. Huh huh! Ihme ilmapalloilua, ryntäilyä, pystypainia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtään pelaamista ei helpottanu se, että itse tuli sitten jostain syystä pelattua kaverin laitaa eka erä. Jotenkin ei vaan menny jakeluun, että kumpi on vasen ja kumpi oikea. Siis lähinnä minulle. Eikä se pelikaverikaan siitä valittanut kuin vasta erätauolla. Muutenkin tuli tunaroitua oikein urakalla. Ihan hirveetä. Voitettiin kuitenkin täpärästi 3-2.

No epäonnihan siitä sitten kuitenkin jatkui. Muutaman päivän ajan on jo auton takarekkari roikkunut, kun toinen muoviruuvi meni ja katkesi. No tämä korjattiin nyt sitten pinkillä villalangan pätkällä. Pysyypähän ehkä ainakin mukana. Kun pelit kaverit oli heitetty koteihinsa, niin suunnaksi oma koti, joka olikin yllättäen aivan pilkkopimeänä. Niin, eipä tullut mieleen se, että oli sovittu saunomaan menosta ja haaveet ruuan valmiina olosta rusentuivat sitten siihen. Kotona ei todellakaan ollut oikeastaan mitään syötävää ja pikkasen alkoi siinä vaiheessa nälkä olla, kun päivän ainoa ateria oli ollut aamiainen.. Kuin kiusaksi oli jääkaappiin jäänyt n. sentin rantu Saarioisten makaroonilaatikkoa..

No eipä muuta kuin suuntaamaan kohti saunaa, joka onneksi oli vielä lämpimänä ja saunaseuraakin löytyi. Saunasiiderikin tuli matkaan, mutta sille kävikin sitten vähän huonommin pariinkin otteeseeen. Ensin tölkki keilautui pukuhuoneessa nurin kastellen maton, kengät, takin ja lattian.. Toisen kerran tölkillä kävi huonosti, kun koira"kaverit" kohtasivat ja tölkki tuli riitapukarien väliin. No viimeistään silloin oli sitten viimeisetkin pisarat pitkin lattioita.. Se siitä nautinnosta.

Sauna oli oikein hyvä puusauna, pesuveden laatua voisi kuitenkin hieman kritisoida. Vesi oli rusehtavaa ja ämpäreistä otettaessa mukana tulikin sitten aina muutama hämähäkki.. eli eipä paljon innostanut niissä vesissä ruveta sen kummemmin lotraamaan.

No kotiin selvittiin kuitenkin ilman sen kummempia kommelluksia ja ruokaakin saatiin napaan ja kiukku laantui. Tai ainakin vaihtoi paikkaa ja sunnuntaina kiukku löytyikin taas lonkasta. Eipä auta muu kuin lääkkeillä ja lämpötyynyillä kireetä lonkkaa lepytellä. Kai tää tästä vielä joskus helpottaa..

Hameita vai ei..

Tästäkin aiheesta on tullut jo aikaisemminkin kirjoiteltua, mutta palataan taas siihen uudelleen. Joo, jalassa on ja pysyy arpi leikkauksen jäljiltä. Joo, se on ihan näkyvä ja tuskin siitä koskaan täysin haihtuu. Ja joo, aion käyttää kesälläkin hameita ja sortseja siitä sen kummemmin välittämättä!

En aio ikuisesti pukeutua pitkiin housuihin, tummiin sukkahousuihin enkä polvisukkiin, vaikka joku taikka jotkut kauhistelevatkin arpea. Onpahan sitä tullut kuultua montakin kertaa kommenttia siitä, että ettei muka voisi pitää niitä hameita tai sortseja.

Kyllä se nyt niin vaan on, että itseltä tuo arpi alkaa jo unohtua eikä hävetä yhtään sitä esitellä. Kunniamerkki siinä missä muutkin mitalit. Eipä yksi arpi tätä katastrofia kaada.

Joten jos meinaat ensi kerralla kommentoida taikka sääliä minua siitä etten voi muka käyttää muuta kuin nilkkapituisia vaatekappaleita, niin mietipä uudelleen.

Ps. Viime viikon liikunnat jäi vähän vähiin. Ma pelattiin kyllä treenimatsi, Ti treenattiin muuten vaan ja loppuviikosta vedettiin agilityä täysillä (ainakin aina kun muistettiin). Tuloksena se, että tulikin sitten lipaistua liian aikaisin, kun lonkka tästä kaikesta taas kuormittui ja viikonloppu meni lepäillessä ja särkylääkkeitä napsiessa.

Urkkaa urkan päälle..

Viimeisten päivien urkat on menneet suurinpiirtein näin: agility-sähly-sähly-humppa-agility-sähly-sähly.. Jooga jäi repertuaarista maanantaina väliin, kun possunuha vähän vaikutti käden toiminnassa. Ihan hyvin siis on tullut harrastettua viimeiseen 5:een päivään taas liikunnointia. Tällä kertaa ei myöskään lonkat ole lyöneet täysin lukkoon, mutta kai sitä voisi jotenkin vähän taas vanuttaa itseään.
Tarkoitus olis tällä viikolla vielä ehtiä sählyn lisäksi salille ja joko spinnaamaan tai paceen. Saas nähdä miten käy. 2xagility on tiedossa viikonloppupuolella ja toisena kertana on tarkoitus veivata parikin tuntia ihan valvovan silmän alla. Ja kun näitä harrastuksia ei vielä ole tarpeeksi, niin vuoden vaihtumisen jälkeen tarkoitus siis startata siinäkin lajissa.

Katsotaan miten nuo suunnitelmat sitten toteutuu..