Opittua

Tänään opittiin taas lisää:
1) Stockan herkku ei myy WWF:n kalaoppaan punaisella merkattuja kaloja. Merikrotti jäi siis tänään saamatta. Tosin tilalle saatiin suosituksesta Sampea, joka ilmeisesti oli kiertovesi­är­jestelmällä kasvatettu. Oppaasta selviää myöskin se, että Suomessa sampea kasvatetaan altaissa ns. kiertovesijärjestelmän avulla joka tekee kalankasvatuksesta mahdollisimman vähäpäästöistä. Tosin opas toteaa vielä sen, että kaiken kalankasvatuksen kestävyyden ongelma on kuitenkin luonnonkalasta tehty rehu. Viljelyssä kuluu tavallisesti enemmän kalaa rehuna kuin uutta kalaa syntyy.


2) Lasipalatsin brunssi ei ole kummoinen. Tai no plussaa tuli lämpimistä ruuista, joita tosin en itse maistanut. Poromakkaraa, pekonia ja munakasta oli tarjolla. Kylmästä pöydästä löytyi karjalanpiirakoita, pieniä croissantteja, puuroa, omena-karpalomehua, melonia, lohihässäkkää, fetasalaattia, leikkeleitä, juustoja ja munavoita. Lohihässäkkä oli maukasta, fetasalaatissa melkoisen paljon oliiveja, munavoi oli oudon suolaista ja mehu raikasta. Lisäksi oli jogurttia, myslejä, kakkua. Sekä teetä ja kahvia, joista ei kovasti jäänyt mitään mieleen.
Ilmapiiri oli sekava ja meluisa. Ovista puski tilaan kylmää ilmaa, joten suurimman osan ajasta oli aika vilpoista. Ruokia sai jonottaa ja ruma mies kiilasi jonossa. Siinä vaiheessa, kun naapuripöytään änkesi lapsiperhe, joka jätti minut sumppuun penkille pöydän taakse ja lisäksi alkoi valloittaa tilaa myös meidän pöydän puolelta, oli aika poistua paikalta. Ei ehkä tarvitse kokeilla uudestaan tätä brunssia.

Brunssia ja viikon opetus!

Viime viikolla brunsseiltiin Sunn:ssa. Brunssilla oli hintaa 15,50€ ja tarjolla salaatteja, hedelmiä, leipää, croisantteja, mysliä, jogurttia, kahvia, eri tee-laatuja, kakkua, kalaa, piirakkaa. Oliskohan siinä kaikki miltei mainittuna? Ihan täyttävä satsi. Lisäksi voi tilata vielä munakkaita ja muita makeita leivonnaisia, jos pöydästä ei tarpeeksi juttuja löydy. Ihan hyvää settiä jo perussettikin ja täysi olo tuli kyllä.
Miinuksia tulee tällä kertaa sille, että vaikka tarjoilu oli pirtsakkaa ja huomaavaista, niin prosessi ei vielä ollut aivan hanskassa. Belliiniä emme saaneet alkuun, koska persikkapuree oli vielä umpijäässä. Mimosa kuitenkin korvasi tämän varsin mainiosti. Lisäksi tarjoilija suositteli myös churroja ja kun niitä tilattiin, niin hetken päästä tulikin ilmoitus, että taikina ei ollutkaan vielä valmista ja churrojen saamisessa menisi vielä 30 min. Ei kovin hyvä veto siinä vaiheessa, kun ihmiset on muuten valmiita, mutta pienelle makealle olisi ollut tilaa.

Kolmannen miinuksen voisi antaa siitä, että vaatteiden säilyttämiselle oli kovin vähän tilaa ja jos tulit ensimmäisten joukossa, niin sen oman mustan talvitakin löytäminen oli pienen tuskan takana pois lähtiessä. Vinkkinä siis se, että laita se takki johonkin reunaa, mistä löydät sen iisisti tai ota matkaan värikäs takki.

Ja sitten se tällä viikolla opittu asia: mistä tietää oletko järjestelmällinen ja ovatko asiat hallinnassa? Yksi mittari tälle on sähköpostin liukupalkin suuruus. Jos inboxin liukupalkin liukuva osa on pienempi kuin 10 cm, niin järjestelmällisyydessä on parantamisen varaa.