10 asiaa, jotka jokaisella yli 30-vuotiaalla pitäisi olla kotona

Iltapulun ihmelista. Mitäpä, jos sitä hieman analysoisi lisää. Jenkeistähän tämä varmasti on tullut, joten asioiden tärkeyttä saa ihan rauhassa epäillä. Here we go!

1. Kunnon kirjahylly

Vieraasi voivat päätellä sinusta yllättävän paljon hyllysi perusteella. Kokeile järjestää kirjasi värien mukaan, niin saat hyllystä entistä näyttävämmän sisustuselementin.

Niin ne kirjathan on vaan sisustuselementteinä siellä tai niillä koitetaan tehdä vaikutus vieraisiin. No siitä vaan sitten päättelemään, kun meiltäkin löytyy kirjoja Narnian tarinoista, advanced mathematicsistä aina Why do men have nipples:n.

2. Taidetta, josta pidät

Teosten ei tarvitse olla kalliita, mutta niiden pitäisi puhutella juuri sinua. Aloita nuorena, niin sinulla on kunnon kokoelma kerättynä vanhempana.

Suurin osa tauluista on edelleen vaatehuoneessa, kun ei olla saatu nauloja seinään. Edellisen asukkaan nauloissa roikkuu muutama teos. Ukin perintötaulu juopottelevasta ketusta sekä maanmittausaiheinen joululahjaksi saatu teos. Tilaa olisi Balin punaisen teokselle sekä muutamalle koirataululle.

 
3. Toisiinsa sopivat pyyhkeet

Nyt voit jo viimeistään heittää pois kauhtuneet Mikki Hiiri -pyyhkeet ja parhaat päivänsä nähneet ylioppilaslahjat. Hanki ainakin kaksi settiä siistejä pyyhkeitä, joita voit häpeilemättä lainata vieraillesi.

Käykö, että käsipyyhe ja kylpyhuoneen matto mätsäävät? Muutama "aikuisten" pyyhe on olemassa, mutta on vaan sustainable käyttää niitä 20-30 vuotta vanhoja pyyhkeitä (on Lumikkia, Mikki Hiirtä ja heppoja), koska ne ovat kondiksessa edelleen. Eipä saa enää sellaisia pyyhkeitä. Jos vieraita hävettää ne pyyhkeet, niin sopii tuoda omat pyyhkeet seuraavalla kerralla. OPM= Omat Pyyhkeet Mukaan!

 
4. Huonekasvi

Huonekasvit lisäävät viihtyisyyden tunnetta ja saavat vuokratunkin kodin tuntumaan omalta. Valitse mieluummin yksi suurempi kuin monta pientä.

Yksi hyvä kriteeri kasveille on selviytymiskyky. Aina, kun ei muista niitä kastella. Miten tuo suuri määritellään? Onko kasvi suuri silloin, kun se joutuu taipumaan mutkalle, kun katto tulee vastaan?

5. Hyvä patja ja komea sängynpääty

Sijoita sänkyysi, sillä vietät siinä suuren osan elämästäsi. Valitse patjan kovuus oikein, niin selkäsi kiittää. Kaunis sängynpääty tuo makuuhuoneeseen ilmettä.

Tämä on kyllä ihan hyvä pointti. Myös leveyttä pitää olla tarpeeksi. Mielelläni mahtuisin nukkumaan vaikka poikittain. Sängynpääty juu, jos sellainen mahtuu. Nyt ei mahdu ja muutenkin seinällä on maalattuja kuvioita, jotka jäisivät päädyn taakse piiloon.

6. Aloita keräily

Matkoilta kerätyt esineet, huonekalut ja taide saavat asuntosi näyttämään kotoisalle ja persoonalliselle.

Mitä? Ei, ei todellakaan keräillä. Ehdoton ei ainakin koriste-esineille. Huonekalut on syytä valita huolella kuten taidekin. Vähemmän on enemmän. Sitten vielä, kun joku tulisi siivoamaan tätä kämppää turhasta kamasta. Olen koittanut noudattaa 'Tavara-pois-päivässä'-mantraa, mutta aika laihoja ovat olleet tulokset. Kamaa olisi paljon pois kannettavaksi. Kyllä mä ihan varmasti heti seuraavana vapaapäivänä suoritan suursiivouksen. Kyllä. Aivan varmasti. Aivan varmasti ehkä.

7. Kunnolliset kylppäritarvikkeet

Saat arkiluksusta asuntoosi, kun hankit kylpyhuoneeseesi halpojen muovikippojen sijaan kauniimpia tarvikkeita.

Juu, aivan varmasti. Ihan sama juttu, kuin koriste-esineiden kanssa. Ei turhalle rojulle. Kylppäri, jos mikä kerää pölyä kamojen päälle ja niitä saa olla putsaamassa. Kyllä se on niin, että se kylppäri pysyy puhtaana, jos pinnat ovat helposti pyyhittävissä.

8. (Tuoksu)kynttilä

Kauniit kynttilät luovat tunnelmaa ja toimivat sisustuselementteinä. Niiden hempeässä valossa kodin pienet puutteetkaan eivät osu niin paljon silmiin. Valitse tuoksuton versio, mikäli keinotekoinen haju ottaa nenääsi liikaa. Ei kaikkien kotien tarvitse tuoksua kesäiselle niitylle tai vaniljahipuille.

Kynttilöille kyllä! Juu, puutteet eivät näy pimeässä. Tai sotku. Kyllähän se vaan niin on, että lähes  poikkeuksetta tuoksukynttilät ovat vaan kaameita. Tulee päänsärky ja hengenahdistus. Ei siitä mihinkään pääse. Sitä paitsi päivät alkavat jo pidentyä, niin kohta ei tarvita kynttilöitä eikä edes valoja. Eipä siinä sitten enää mitään piilotellakaan.

9. Yöpöydät

Yöpöydät sängyn molemmin puolin parantavat huoneen fengs shuita ja antavat huoneelle ryhtiä.

Enemmän Feng Shuita toisi tavaroiden paikalleen laittaminen ja niiden ylimääräisten kamojen poisto. Sillä se ryhti löytyy eikä yöpöydillä.

10. Ylellinen torkkupeitto

Pehmoiseen torkkupeittoon kannattaa sijoittaa. Kiität itseäsi, kun palaat räntäsateesta hytisevänä kotiin ja voit kietoutua lämpimään vilttiin.

Torkkupeitto joo. Meillä on Balmuir, mutta eniten pelottaa sen puolesta. Miten pitää valkoinen valkoisena? Tohtiiko sitä sitten käyttääkään? 

Ei kai tässä voi kuin jäädä odottelemaan, mitä 40-vuotiaalla pitää olla kotonaan tai minkälainen koti silloin pitää olla? Aika monta neliötä varmaankin ja citymaasturi ja kultainennoutaja ja ja ja.. 

Joopa joo, koitetaanpa sitten taas olla ihan yhtä uniikkeja kuin kuka tahansa muukin.

Vielä ystävänpäivästä..

Hyvää ystistä!
Siihen liittyen nörttihauskaa löytyy täältä.

Linkkivinkki

Eilen sattui sellainen ihme, että radiosta tuli mielenkiintoista ohjelmaa. Radio Helsingin Palaverissa ja keskustelua jaetun arvon tuottoa liipaten. Eli puhetta siitä, ettei yritysten pääasiallinen tarkoitus ole enää tuottaa rahaa osakkeenomistajille vaan kaikille sen liiketoimintaan liittyville osapuolille.

Mieleen jäi erityisesti Whole foods market, joka on tässä asiassa ollut monestikin esimerkkinä: orgaanista ruokaa, tyytyväiset tuottajat lähialuielta, läpinäkyvät palkkatiedot, panostaminen laatuun ja lista jatkuu. Uudenlaista ajattelua, vain rahan ajattelemisen sijaan.

Puhujana oli Stefan Hyttfors. Mielenkiintoisia juttuja hänelle. Tsekkaa nettisivut.

Kuulin ohjelmasta vain viimeiset kymmenen minuuttia ja nyt täytyy odotella, että podcast pläjähtää eetteriin, jotta pääsee kuuntelemaan koko homman. Muutenkin kyseisessä ohjelmassa on ollut mielenkiintoisia vieraita ja aiheita. Pitää pistää tämä muistiin ja seurata.

If there is no struggle, there is no progress.

Jep. Viime viikolla haasteita oli tiistaina hevosen selässä. Yllätys, vika taas enemmän kuskissa kuin heposessa. Keskiviikkona sitten vaihdettiinkin maisemat Porvooseen. Tiimi kokousta ja muuta meininkiä. Paikkana Kannonnokka ja vanha navetta. Navetta oli varsin hieno ja mukavan rosoinen paikka. Hienosti oli käytetty hyväksi navetan ovia, juomakaukaloita ja muuta materiaalia. 

Paikan ruuat tekivät vaikutuksen. Hyvää kahvia, runsaat ja maukkaat täytetyt voileivät sekä karpalosmoothieta alkuun. Lounaaksi oli kevyt versio: punajuurikeitto maitovaahdolla (nam), pääruuaksi kalaa filotaikinassa (namnam) ja yllätyksenä vielä jälkiruokana mustikkaa ja valkosuklaata (supernam). Sellainen kevyt versio se. 

Ruokailun jälkeen siirryttiin issikoiden pariin Tukkilan tilalle. Varsin hauskoja minihevosia. Koska porukassa oli monia, jotka olivat ensi kertaa selässä, niin tyydyttiin kävelemään maastossa, mikä oli pieni pettymys, mutta varsin leppoisaa puuhaa sekin.

Kun parissa ryhmässä oli saatu pyörähdettyä maastossa, siirryttiin Kannonnokkaa illalliselle kotaan ja paikan portilla ihmeteltiin villisikoja. Aikamoisia possukoita! Illallisella luonnollisesti sitten niiden kaveri tarjoiltiin meille makkaran ja pihvin muodossa. Masut pulleina oli hyvä siirtyä saunaan ja paljuihin, joissa sitten aikaa vierähtikin helposti useampi tunti. Sauna oli hieno kallioon louhittu tilaihme, jossa oli ehkä maailman pehmeimmät löylyt. Suosittelen kokeilemaan tätä paikkaa, jos tiimipäiviä tulee eteen. Ihmetyttämään jäi vain se oliko illan kokki kenties Madventures Rikun kaksoisveli?

Torstaina olisi nukuttanut, mutta ei auttanut kuin kammeta itsensä toimistolle, edes fyysisesti. Torstai meni sumussa ja perjantain ohjelmistossa oli Jenni Vartiaista Tavastialla ja onnistuneesti kaveri yritti vielä viime minuuteilla kaupitella ylimääräistä lippua mm. Remu Aaltoselle. Ei mennyt kaupaksi. Jenni veti hyvän keikan ja kaveria hieman harmitti, ettei huomannut vieressä hengailemaan Kaija K:ta. 

Lauantaina valloitettiin koirahommilla Salo ja kaveri ei meinannut uskoa ketkä ovat sukua minulle. Yllättäviä yhteyksiä siis löytyi. Sunnuntaina brunssia Sunn:ssa. Ihan ok setti, mutta tuoremehua oli vissiin tarjolla vain pyynnöstä. Ähkyssä ja väsyneenä kotimatkalla sain soiton lähteä vielä ratsastamaan parin tunnin varoitusajalla ja mentävähän se oli, kun kerran (lähes) kotoa tultiin hakemaan. Huh.

Siinäpä sitä puuhaa viikkoon. Eipä juuri mitään ja kuitenkin aika paljon.

Everybody likes a compliment.

Niin se vaan on. Mutta kahdet saman päivän aikana, on jo jotain uskomatonta. Mutta minkäs teet, kun agility ja ratsastus menee putkeen. Aika superfiilis, kun saa asiat onnistumaan. Etenkin, kun noissa molemmisssa harrastuksissa on se toinenkin osapuoli mukana, joka voi myös olla millä tuulella sattuu. Kai näitäkin voi sanoa joukkueurheiluksi. Parina on eläin, mutta kummankin pitää hoitaa se oma duuninsa ja pitää löytää se tapa kommunikoida. Ja kun se löytyy, niin onhan se aika siistiä.

Onhan nämä lajit siinäkin mielessä haastavia, että välillä voi ahdistua siitä, kun hytkyy siellä hevosen selässä, kun tietää, että ne tuntevat sen kärpäsenkin ihollaan. Tai, että sen koiran pitäisi tietää suunnat ja hakea esteet rintamasuunnaan mukaan. Vaikeaa, mutta niin siistiä.

Aamulenkillä tein huomioita ihmisten rutiineista. Sunnuntaina kirkon kellot kumajaa kansaa kuulemaan sanaa. Toisille se tarkoittaa kiiruhtamista kantabaariin. Välillä tulee mieleen, että ajatteleekohan se yhden baarin kanta-asiaskas minusta ja koirista: " siinä ne taas menee. Samaan aikaan aina sunnuntaisin". Siellä se mieskin istuu vakiopaikalla vakioaikaan. Askeleet baariin oli tarkasti ajoitettu niin, että baarimikko avaa oven sopivasti niin, että ehtii sen oven laittaa auki ja nostaa tuhkiksen pihalle ennen kuin setämies on ovella astumassa sisään.

Se on hassua, että näitä tälläisiä "semi-tuttuja" on varmaan kaikilla. Niitä, jotka tulevat aamuisin samaan bussiin, käyvät samassa ruokalassa tai kaupassa. Ihmisiä, jotka ovat tavallaan tuttuja, mutta kuitenkin vieraita. Eikä oikein tiedä pitäisikö heitä moikata vai ei.

Kiitokset tällä viikolla agikoutsille ja ratsimaopelle, jotka antoivat kehuja ja palautetta. Kiitokset myös lumesta, jota nyt riittää. Kunpa riittäisi pakkastakin.