Viime viikolla tulikin ruokailtua ulkona miltei urakalla. Perjantaina Ympäristökeskuksen johtoryhmä piti vuosikokouksensa ja ruokailtiin Sikalassa. Perussetti: alkuun lohikeitto (kermainen ja lämmittävä), pääksi lihapullat (melkoinen satsi, perussettiä, joskin mitään erityistä ei jäänyt mieleen). Näiden jälkeen maha olikin niin täynnä, että piti ottaa nro 8. helpottamaan tilannetta. Ja auttoihan se. Jälkiruuan skippasin ja tyydyin kahviin. Muille maistuikin sitten herkut kupista. Joku suklaakin taisi sinne kuppiin tipahtaa. Muuten sikalassa oli perusmeininki ja kabinetin puolella jotkut pikkujoulut menossa, joissa sitten miltei paiskottiinkin tuoleja, kirottiin ja sitten paettiin paikalta. Pikkujoulukausi on siis julistettu avatuksi.
Sikalasta lähdettiin testaamaan Juuren drinkkibaaria Latvaa. Ihan kiva paikka, joskin välillä viemärin tuoksut tulvahtivat salin puolelle. Skumppa toimi ja drinksutkin olivat varsin raikkaita.
Sieltä matka jatkui Llamasiin, jossa porukkaa olikin ihan kivasti ja seurueemme joutui tekemään muiden seurueiden uudelleen sijoittelua, jotta jokaiselle saatiin penkki. Hommahan meni loppupeleissä aivan Jupen reisille, mutta minkäs teet, jos naapuripöytään menevällä on vaan niin iso peräisin. Viimeisinä poistuttiin ulos tästä paikasta.
Yritys oli kova päästä seuraavaan baariin, mutta koska pokea häiritsi juoman nauttiminen ulkosalla (pakkohan se oli pois juoda, kun oli jo jouduttu smuglaamaan edellisestä baarista ulos), niin ei tarvinnut enää mennä kreisipailaamaan. Suunnaksi sitten Timpan eiku Eerikin pippuri ja kebabit nassuun. Taksilla kotiin ja kohti seuraavaa päivää.
Kova oli seuraava päivä ja illaksi sentään tuli toettua ruokailuun. Suuntana Motti ja toinen otto. Alkuun vuohenjuustopiirasta sekä makaronia. Eli minulle kaksi kasvisruokaa. Tarjoilijat olivat ilmeisesti aikoneet tuoda vain toisen näistä minulle, mutta erehdyksessä tulikin sitten molemmat ja tarjoilija koittikin toista sitten nykiä pois. Asiaa selitti se, että vuohenjuustojen piti mennä kanssaruokailijalle, jolle tulikin nyt alkuruuaksi ankkaa, joka oli liian ajoissa, koska se oli tarkoitettu pääruuaksi. Seuraavaa ruokaa sitten odoteltiinkin tovi (n.40 min) ja lopulta odottelu päättyi siihen, että tarjoilija toi välisorbetin. Lakkatoimi siinä ihan hyvin. Sitten päästiin pääruokaan ja odotuksesta korvaukseksi seuralaispariskunnalle tarjottiin ruuan kyytipojaksi oluet, mikä nyt sinänsä oli vähän hassua tarjota puolelle seurueesta lisähyvityksiä. Pääruokana oli omana valintana olutmarinoitua sikaa, mikä toimi erittäin hyvin. Olin jo päättänyt olla ottamatta jälkiruokaa, mutta jouduin siihen vielä taipumaan. Tosin creme brulee oli jo päässyt loppumaan eikä muuta vaihtoehdot oikein minuun iskeneet. Jotenkin kuvittelin, että tarjoilija antoi vähän lisävaihtoehtoja esim. sorbetista ja tilasinkin niitä, mutta lopputuloksena oli se, että minulle tuli kaksi jälkiruokaa: sorbettia ja suklaakakkua. Suklaakakku oli ihan toimivaa, mutta sorbetti oli loistavan raikasta! (ja mikä parasta: ilmaista!) No yhteenvetona sanottakoon, että ei mennyt homma edelleenkään aivan putkeen, mutta tarjoilijat ainakin pelastelivat tilanne ihan hyvin. Ehkä kolmas kerta toden sanoo ja sekoilut on silloin saatu pois päiväjärjestyksestä.
