Tuli hieman viime viikolla. Hassu juttu, että ihan pieni kolhaisu voi tuntuakin pitkään ja saada taas epäilemään, onko jalassa kaikki sittenkään kuosissa. Jostain syystä onnistuin ihan ihan pikkiriikkisen kolhaisemaan jalkaa jänteen kohdalta porrasrautaan. Siis todellakin vain pieni hipaisu eikä mikään potku. Sekös alkoi sitten pistellä ja tuntuu siltä, että säikeitä menisi pikku hiljaa poikki.
Pelaamaan piti kuitenkin lauantaina päästä ja pääsinkin. Jalan tilaa koitin varmistella neopreenituella. Jos ei muuta, niin pysyy ainakin lämpimänä. Kyllähän se siinä pelin tiimellyksessä sitten unohtuikin, että jalassa jotain olisi. Pelin jälkeen unohtaminen oli hippasen vaikeampaa, kun hieman sähkötteli menemään illalla.
Sunnuntaina nilkka oli hieman kankeahko, mutta kankeuskilpailun voiton vei kyllä lonkka. On se kumma. Mahtaakohan siitä tulla ongelmia tulevaisuudessa kulumien merkeissä ?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti