No ihan nappiihan tää syntymäpäivä ei mennyt. Aamulla golfkentällä ne mun pallot ei ensin ihan tienny, että syntymäpäivä oli kyseessä ja niitä sitten läjä katosikin kuka mihinkin lampeen, jorpakkoon ja ryteikköön. Onneksi peliseura oli hyvä pallovainultaan ja takaisinkin saatiin vastaava määrä ja muutama siihen päällekin. Toinen puolisko sujui jo sitten paremmin liekö johtunut tauolla nautitusta makeasta päärynäsiideristä vai orastavasta päänsärystä. Urheasti loppuun päästiin kohtalaisesti, lounas nautittiin ja kotimatka alkoi.
Melkoinen tuskien taival se kotimatka sitten olikin. Jysäri vaan paheni ja silmät alkoivat melkolailla lurpata. Kotona olo oli jo niin hirveä, että pikasen suihkun jälkeen buranaa naamaan ja koisimaan. Varsinainen nuijanukutus tulikin melko vauhdilla ja seuraavat kaksi tuntia kuluivat melkolailla tajuttomana. Näköjään tuo kuumuus tekee tepposia ja vaikka kuinka oli taas tullut ihan hyvinkin juotua, niin jokin meni vikaan ja aurinko pääsi pistämään. En voi suositella olotilaa kenellekään.
Syömisen ja verensokerin nostamisen (=hyvää makumaasta-pussi) oli tiedossa illan synttäriratsastus. Mieltä vähän kaihersi voiko lähteä kipuamaan pollen selkään, mutta tuli sitten vaan todettua, että kyllähän sieltä alas pääsee ja kypärä suojaa. Ihan päästiin sitten yksityistunnille Katrin ja Ellin kanssa. Alku oli vähän kankea, mutta kyllä se homma sieltä selkärankasta tuli kuitenkin. Pohkeen väistöt sujui ja pitkät pätkät laukattiin. Positiivisinta oli kehut hyvätsä istunnasta ja hyvännäköisestä meiningistä. Ou jee! Tais niitten tuhansien paarmojen lisäksi nyt puraista sitten hevoskärpänen. Just, kun piti niitä harrastuksia karsia..
Urheilu ei kannata. Pahaa aavistamattomalle käy kesken juoksun huonosti, kun akillesjänne päättää sanoa sopimuksensa irti. Mutta mitä sitten tapahtuu? Tarinaa jänteen korjauksesta ja kuntoutuksesta. Koska tuo jänne on nyt kursittu kasaan ja elämä palautunut takaisin uomiinsa, niin täältä löytyy nyt sitten tarinaa muutenkin elävästä elämästä.
maanantai 12. heinäkuuta 2010
maanantai 28. kesäkuuta 2010
Golfin kirot ja ilot
Molempia on ollut ja molemmista on selvitty. Alkukausi tuntui aivan karsealta ja jotenkin mailasta kiinni pitäminen tuntui kovin kummallisesta. Muutama uhkaus tuli annettua, että bägi lentää justiinsa jorpakkoon, mutta niin ei nyt kuitenkaan käynyt. Hyvä niin, sillä juhannuksena Tahkottiin kolme kierrosta. Kaksi kiekkaa Tahkon vanhalla ja lopuksi vielä yksi uudella kentällä.
Alun tulokset eivät olleen kovin lupaavia, mutta ekalta kiekalta kuitenkin tuli tiristettyä 25 pistettä ja 116 lyöntiä. Avaukset oli täysin hukassa, mutta mikäpä pakka nyt koskaan olisikaan täydellinen. Paras lyönti oli 17.väylän avaus (n.200 m) ja siitä sitten saikin mukeltaa palloa kuppiin hetken, kun matkaa oli jäljellä 30 m.
Tokalla kiekalla tuli kiskaistua suvereeni pisin draivi-kisan voitto, mikä lämmitti mieltä. Muutenkin kierros oli kohtuullinen vaikkei mieleen jäänytkään mitään kovin ihmeellista suoritusta. Tai no olihan se komea väylälle 16. (par 3) huitaista sellainen harkkalyönti, että turpeet lentää ja pallo ei liikahdakaan.. Hups! 34 bp ja 109 lyöntiä.
Uudella kentällä sitten päätöskierros ja uusi kenttä minulle. Muutaman kohdan olisi voinut pelata toisin, jos olisi hieman paremmin tiennyt mihin ollaan menossa. Ei kuitenkaan mitään megahazardeja, vaikka eka ysi menikin peruspelillä eli hieman takellellen. Takaysille sitten voimapullan saattelemana ja ekalla kiskaisulla 230 metrin avaus. (Eräät ehtivät suorittaa 5 lyöntiä ennen kuin pääsivät samoille kohdille avauksen kanssa.. :). Matka jatkui ja chipillä päästiin kolkuttelemaan eaglea, joka jäi kuitenkin reilun putterin mitan päähän. Kasetti kesti ja pallo upotettiin sitten birkkuna sisään! Ihan samaa rataa ei jatkettu ja välillä pallo otti kipakan slaissin metsään, mutta loppuun asti sinniteltiin. Tuloksen paras ysi ikinä: 45 lyöntiä, 25 bp.
Kokonaisuudessaan päädyttiin lukemiin 101 lyöntiä, 38 bp. Ei ollenkaan paha! Ehkä tätä harrastamista voikin jatkaa vielä..
Akillejänteen vaivoista ei tietoakaan ja omilla jaloilla voi kevyesti kipattaa kiekat.
Bonuksena taas Audi-Esko oli takana tulevassa ryhmässä omaan ehkäpä hieman ylimieliseen tyyliinsä..
Alun tulokset eivät olleen kovin lupaavia, mutta ekalta kiekalta kuitenkin tuli tiristettyä 25 pistettä ja 116 lyöntiä. Avaukset oli täysin hukassa, mutta mikäpä pakka nyt koskaan olisikaan täydellinen. Paras lyönti oli 17.väylän avaus (n.200 m) ja siitä sitten saikin mukeltaa palloa kuppiin hetken, kun matkaa oli jäljellä 30 m.
Tokalla kiekalla tuli kiskaistua suvereeni pisin draivi-kisan voitto, mikä lämmitti mieltä. Muutenkin kierros oli kohtuullinen vaikkei mieleen jäänytkään mitään kovin ihmeellista suoritusta. Tai no olihan se komea väylälle 16. (par 3) huitaista sellainen harkkalyönti, että turpeet lentää ja pallo ei liikahdakaan.. Hups! 34 bp ja 109 lyöntiä.
Uudella kentällä sitten päätöskierros ja uusi kenttä minulle. Muutaman kohdan olisi voinut pelata toisin, jos olisi hieman paremmin tiennyt mihin ollaan menossa. Ei kuitenkaan mitään megahazardeja, vaikka eka ysi menikin peruspelillä eli hieman takellellen. Takaysille sitten voimapullan saattelemana ja ekalla kiskaisulla 230 metrin avaus. (Eräät ehtivät suorittaa 5 lyöntiä ennen kuin pääsivät samoille kohdille avauksen kanssa.. :). Matka jatkui ja chipillä päästiin kolkuttelemaan eaglea, joka jäi kuitenkin reilun putterin mitan päähän. Kasetti kesti ja pallo upotettiin sitten birkkuna sisään! Ihan samaa rataa ei jatkettu ja välillä pallo otti kipakan slaissin metsään, mutta loppuun asti sinniteltiin. Tuloksen paras ysi ikinä: 45 lyöntiä, 25 bp.
Kokonaisuudessaan päädyttiin lukemiin 101 lyöntiä, 38 bp. Ei ollenkaan paha! Ehkä tätä harrastamista voikin jatkaa vielä..
Akillejänteen vaivoista ei tietoakaan ja omilla jaloilla voi kevyesti kipattaa kiekat.
Bonuksena taas Audi-Esko oli takana tulevassa ryhmässä omaan ehkäpä hieman ylimieliseen tyyliinsä..
keskiviikko 9. kesäkuuta 2010
Day Spa..
Oo-o. Niin elikäs sain viime kesänä vanhenemiseni yhteydessä lahjakortin Elegia Day Span shampanja-hierontaan ja nyt viimein sain asian järjestettyä. Lahjahevon suuhun ei pitäis kurkata, mutta avataan nyt tätä asiaan hieman..
Tässä siis kuvaus hoidosta:
"Hieronnassa hoidetaan koko keho yhdistäen itämaisia ja länsimaisia hierontaliikkeitä. Kehon pääenergiakanavat käsitellään energiakiertoa vapauttavasti kristallikivellä painellen.
Hoidossa käytetään viinirypäleensiemenöljystä valmistettua shampanjauutetta, joka kiinteyttää ja ravitsee ihoa. Uutteella on tehokas antioksidanttinen vaikutus, se suojaa ihoa vapailta happiradikaaleilta ja hidastaa näin ikääntymisen vaikutuksia iholla. Hoidon päätteeksi tarjoamme lasin shampanjaa.
Kokonaisuudessaan hieronta on energisoiva ja virkistävä kokemus."
Lisäksi nettisivuillaan pyysivät tulemaan hyvissä ajoin (10-15 min) ennen hoidon alkua paikalle, että voi siinä sitten rauhassa asettua ja ottaa vaikka kupin teetä. No näin tein. Tosin hoitaja olikin sitten itse myöhässä. Loppupeleissä odottelin sitten häntä 30 min. (Ei hyvä aloitus rentoutumiselle). Hän sitten johdatteli minut hoitolan sokkeloihin syvemmälle ja päädyttiin kellariin tehtyyn huoneeseen, johon oli aikamoisen jyrkät portaat. Niitä ei olis kyllä päässyt menemään vuosi sitten.
No eteenpäin vaikkei sitten ihan hyvin tämä alku mennytkään. Mikäs siinä oli hierottavana köllötellä. Tuo kristallikivi jäi loppupeleissä näkemättä, mutta jotain pisteitä ja energiaratoja sillä paineltiin. Hieman humpuukiksi voisi sanoa ja enemmän se kristallikivikin tuntui vain tylpältä esineeltä, joten mahtoikohan tuossakaan mitään perää olla.
Hieronta sinällään ihan ok, mutta vastasi peruskokovartalohierontaa (joka näyttäisi listahinnoissa olevan miltei 40€ halvempi). Sampanjauutteesta on myöskin paha mennä sanomaan mitään. Aikalailla perushierontaöljyltä tuntui ja reilusti sen kanssa lotrattiin. Lopuksi sai sitten itseään hinkkailla pyyhkeillä, että saisi ihon edes sen verran kuivaksi, että kehtaa vaatteet laittaa päälle.
Hoidon päätteksi tuli samppanja.. ISO PETTYMYS! No ehkä sen olis voinu tajuta etukäteenkin ettei mitään sampanjaa tule, kun en tiedä miten näillä paikoilla on mitään anniskeluoikeuksia. Tuloksena oli, että sain lopuksi lämmintä 5:n hedelmän mehua, ruipahtaneita viinirypäleitä ja räävityn appelsiinin. Nämäkin meinattiin tarjoilla sinne kellarikammioon, mutta siinä vaiheessa marssin jo katutasolla olevalla sohvalle oleilemaan. Mikä idea istuttaa ihmisiä pimeässä ?!
Asioista en ehtinyt valittaa tässä vaiheessa, kun hoitaja jo hilpaisi seuraavan asiakkaan luo ja jäin vastaanottotilaan aivan yksin..
Sellainen käynti se. Omalla rahalla en menisi tuohon hoitoon, enkä todennäköisesti mene enää muutenkaan kyseiseen puljuun.
Tässä siis kuvaus hoidosta:
"Hieronnassa hoidetaan koko keho yhdistäen itämaisia ja länsimaisia hierontaliikkeitä. Kehon pääenergiakanavat käsitellään energiakiertoa vapauttavasti kristallikivellä painellen.
Hoidossa käytetään viinirypäleensiemenöljystä valmistettua shampanjauutetta, joka kiinteyttää ja ravitsee ihoa. Uutteella on tehokas antioksidanttinen vaikutus, se suojaa ihoa vapailta happiradikaaleilta ja hidastaa näin ikääntymisen vaikutuksia iholla. Hoidon päätteeksi tarjoamme lasin shampanjaa.
Kokonaisuudessaan hieronta on energisoiva ja virkistävä kokemus."
Lisäksi nettisivuillaan pyysivät tulemaan hyvissä ajoin (10-15 min) ennen hoidon alkua paikalle, että voi siinä sitten rauhassa asettua ja ottaa vaikka kupin teetä. No näin tein. Tosin hoitaja olikin sitten itse myöhässä. Loppupeleissä odottelin sitten häntä 30 min. (Ei hyvä aloitus rentoutumiselle). Hän sitten johdatteli minut hoitolan sokkeloihin syvemmälle ja päädyttiin kellariin tehtyyn huoneeseen, johon oli aikamoisen jyrkät portaat. Niitä ei olis kyllä päässyt menemään vuosi sitten.
No eteenpäin vaikkei sitten ihan hyvin tämä alku mennytkään. Mikäs siinä oli hierottavana köllötellä. Tuo kristallikivi jäi loppupeleissä näkemättä, mutta jotain pisteitä ja energiaratoja sillä paineltiin. Hieman humpuukiksi voisi sanoa ja enemmän se kristallikivikin tuntui vain tylpältä esineeltä, joten mahtoikohan tuossakaan mitään perää olla.
Hieronta sinällään ihan ok, mutta vastasi peruskokovartalohierontaa (joka näyttäisi listahinnoissa olevan miltei 40€ halvempi). Sampanjauutteesta on myöskin paha mennä sanomaan mitään. Aikalailla perushierontaöljyltä tuntui ja reilusti sen kanssa lotrattiin. Lopuksi sai sitten itseään hinkkailla pyyhkeillä, että saisi ihon edes sen verran kuivaksi, että kehtaa vaatteet laittaa päälle.
Hoidon päätteksi tuli samppanja.. ISO PETTYMYS! No ehkä sen olis voinu tajuta etukäteenkin ettei mitään sampanjaa tule, kun en tiedä miten näillä paikoilla on mitään anniskeluoikeuksia. Tuloksena oli, että sain lopuksi lämmintä 5:n hedelmän mehua, ruipahtaneita viinirypäleitä ja räävityn appelsiinin. Nämäkin meinattiin tarjoilla sinne kellarikammioon, mutta siinä vaiheessa marssin jo katutasolla olevalla sohvalle oleilemaan. Mikä idea istuttaa ihmisiä pimeässä ?!
Asioista en ehtinyt valittaa tässä vaiheessa, kun hoitaja jo hilpaisi seuraavan asiakkaan luo ja jäin vastaanottotilaan aivan yksin..
Sellainen käynti se. Omalla rahalla en menisi tuohon hoitoon, enkä todennäköisesti mene enää muutenkaan kyseiseen puljuun.
tiistai 25. toukokuuta 2010
Pump Pump!
Vihdoinkin sain raahattua itseni pitkästä aikaan Body Pumppiin ja hyväähän se teki. Painot oli toki pienet, jopa niin pienet, että melkein säälitti. Mutta eipähän käynyt niin kuin Ojalan pojalle, joka tulehdutti lihaksensa repäisemällä liian kovat painot tankoon, kun ekaa kertaa ikinä kävi pumpissa. Porukkaa paikassa oli sopivasti ja tilan ilmanvaihtokin riitti ihan kivasti. Seuraavana päivä alkoi sitten lihaksia livasti kiristää, muttei mennyt mahottomuuksiin se kirraaminen. Hauskaa siis olis tälle viikolle ku sais kans mahdutettua uudet pumpit. [Ja kaikella tällähän ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että taas Motivuksen 10-kerran kortti on menossa umpeen ja siellä on jäljellä enää 16 jumppaa ja 12 salia.. Klunks!]
Nyt kuitenkin kevään viimeisiin Zumbiin ja sitten jatkuu parin viikon kuluttua puistozumbat!
Nyt kuitenkin kevään viimeisiin Zumbiin ja sitten jatkuu parin viikon kuluttua puistozumbat!
perjantai 14. toukokuuta 2010
Kolopalloa käsikainalossa.
Eräätkin perinteisest kisat tuli suoritettua helatorstaita edeltävänä keskiviikkona. Keli, seura ja jälkipelit oli kohdillaan. Päivän kruunasi pisin draivi-kisan voitto vaikkei peli muuten ollutkaan kovin hääviä.
Yö tuli vietettyä hieman kosteassa aitassa ja seuraukset oli sen mukaiset. Olkapää alkoi vihoitella, mutta golf-kentälle suunnattiin silti. Ei ehkä olis kannattanut. N.10 palloa ja viisi tuntia myöhemmin käsi ei sitten enää noussutkaan ja muutenkin vitutti. Lyönti katosi oikein urakalla ja silmätkin turpos siitepölystä miltei umpeen. Kotona väsytti urakalla ja Panacod viimeisteli sammahtamisen ja tukkina nukkumisen.
Tänään onneksi jo käsi on parempi ja onneksi päivän voi viettää sisätiloissa suojassa allergeeneiltäkin.
Yö tuli vietettyä hieman kosteassa aitassa ja seuraukset oli sen mukaiset. Olkapää alkoi vihoitella, mutta golf-kentälle suunnattiin silti. Ei ehkä olis kannattanut. N.10 palloa ja viisi tuntia myöhemmin käsi ei sitten enää noussutkaan ja muutenkin vitutti. Lyönti katosi oikein urakalla ja silmätkin turpos siitepölystä miltei umpeen. Kotona väsytti urakalla ja Panacod viimeisteli sammahtamisen ja tukkina nukkumisen.
Tänään onneksi jo käsi on parempi ja onneksi päivän voi viettää sisätiloissa suojassa allergeeneiltäkin.
tiistai 4. toukokuuta 2010
Golf-kauden aukaisu
Vappu otettiin vähän iisimmin ja sunnuntaina oltiin sitten pelikunnossa. Kyytiin otettiin muutama hieman punasilmäisempi pelaaja Otsolahdesta ja auton nokka kohti Vanajanlinnaa. Sää oli aurinkoinen, joskin joku oli valitettavasti unohtanut föönit melko lujalle. Rangeverryttelyn tulos oli lähinnä tyrmäävä. Saako lähteä kotiin ? Sen verran tuntui homma pahalta, mutta ei muuta ku rohkeasti vaan eteenpäin.
Ekat väylät olivat melko rämpimistä. Tuli löydettyä hiekkaa useampaankin otteeseen, metsää ja taisi siellä jotain muutakin olla. Kovin hyvíä lukemia ei päästy korttiin kirjaamaan. Onneksi peli kuitenkin vetreytyi, ja toisella puoliajalla tuli sitten tehtailtua pareja useampikin peräkkäin. Birkkujakin yritettiin, mutta jäivät tuolloinkin saamatta. Ihan ok setti. Seura oli hyvää ja jutut huonoja.
Klubin burgeri oli melko simppeli. Ihan hyvä kyllä. Ranuja tuli n. 10 kappaletta. Ketsuppia ei talosta löytynyt, mutta tilalle saatiin chilimajoneesia, joka ei kyllä ollut mitään tulista.
Ekat väylät olivat melko rämpimistä. Tuli löydettyä hiekkaa useampaankin otteeseen, metsää ja taisi siellä jotain muutakin olla. Kovin hyvíä lukemia ei päästy korttiin kirjaamaan. Onneksi peli kuitenkin vetreytyi, ja toisella puoliajalla tuli sitten tehtailtua pareja useampikin peräkkäin. Birkkujakin yritettiin, mutta jäivät tuolloinkin saamatta. Ihan ok setti. Seura oli hyvää ja jutut huonoja.
Klubin burgeri oli melko simppeli. Ihan hyvä kyllä. Ranuja tuli n. 10 kappaletta. Ketsuppia ei talosta löytynyt, mutta tilalle saatiin chilimajoneesia, joka ei kyllä ollut mitään tulista.
keskiviikko 28. huhtikuuta 2010
Selviytymsitarina
Löytyy tästä linkistä. Tähän voin samaistua, vaikka kyse nyt olikin minun tapauksessa vain 2.divarin joukkueessa pelaamisesta eikä niinkään EM-kisoista. On melkoisen rasittavaa lähteä rakentamaan hommaa ja taitoja uudelleen nollasta. Turhautumista ja itku-potkuraivareita ei voi välttää. Mutta näin kun vuoden jälkeen hommaa katselee, niin aika hyvin tässä on taas selvitty. Jalka toimii ja maila viuhuu. Toivottavasti vielä pitkään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)